Kohtaan päivittäin asiakkaita, joiden hengitys on joko hyvin pinnallista tai sitten hengittäminen tuntuu asiakkaasta jostain syystä haastavalta. Läheskään aina hoitoon tulon syy ei kuitenkaan liity hengityshaasteisiin vaan esimerkiksi stressiin, rintakehän, kaulan tai niskahartiaseudun kipuihin, pääkipuihin, huimaukseen tai esimerkiksi olkapääkipuihin. Toiminnalliset hengityshaasteet ovatkin yhteydessä moniin muihin kehollisiin oireisiin. Välillä hengityshaasteet ovat enemmän seuraus ja välillä taas enemmän syy, mutta kummassakin tapauksessa hyvää hengitystä tukeva osteopaattinen hoito tukee samalla koko kehon hyvinvointia.
Hengityksen pääasiallinen tehtävä on kaasujen vaihto kehossa: erityisesti hapen tuonti kudoksiin ja hiilidioksidin vienti ulos niistä ja ulos kehosta. Lisäksi hengitys vastaa 50 prosentista kehon kuona-aineenvaihdunnasta. Keuhkohengityksessä pallealihaksen ja apuhengityslihasten liike siirtää ilmaa keuhkoihin, joiden kautta happi pääsee siirtymään verenkiertoon. Toimiva keuhkohengitys mahdollistaa tehokkaan kaasujen kuljetuksen verenkierrossa sekä toimivan soluhengityksen eli jokaisen solun aineenvaihdunnan ja tätä kautta kudosten ja elinten hyvinvoinnin. Kaasujen vaihdon lisäksi hengitys fyysisenä liikkeenä tukee kehon nestekiertoa sekä vaikuttaa monien sisäelinten toimintaan. Toiminnallisesti hengitys vaikuttaa myös esimerkiksi hermostoon ja ruoansulatukseen.
Ihminen hengittää ensimmäisen kerran heti syntyessään (ja tätä ennen hengitysliikettä harjoitellaan monin tavoin jo sikiöaikana). Tavallisen päivän aikana ihminen hengittää n. 22 000 krt eli vuodessa n. 8 030 000 kertaa. Harjoitus ei kuitenkaan tunnu tekevän mestaria, vaan hengityksemme on usein haastavaa tai pinnallista, vaikka vauvat syntyessään yleensä osaavat hengittää optimaalisesti. Optimaalinen ja hyvä hengitys on syvää ja rentoa ja se liikuttaa parhaimmillaan koko kehoa.
Miksi hyvä hengitys ei ole aina helppoa?
Hengitys on automaattista mutta myös tahdonalaista ja ehkä juuri tämä tekeekin siitä niin monimutkaisen prosessin, joka on altis monenlaiselle väärinoppimiselle. Jokainen meistä tietää, miten jännittävässä tilanteessa hengityksemme muuttuu pinnalliseksi, rintakehää alkaa kiristämään ja hengitys voi jopa salpautua. Lisäksi esimerkiksi kivun kokeminen muuttaa hengitystä aina pinnallisemmaksi. Kokemukseni mukaan monilla meistä jännitys tai stressi kestää useita tunteja päivässä (tai jopa yössä) ja näin ollen onkin ymmärrettävää, että syvälle ja rauhalliselle hengittämiselle jää usein hyvin vähän aikaa ja tilaa.
Hengitykseen vaikuttavat monenlaiset keholliset tekijät, joista iso osa on toiminnallisia:
– pallean alueen rentous tai jännittyneisyys
– pallean ja apuhengityslihasten toiminta
– rintarangan, kylkiluiden ja rintakehän liikkuvuus
– ryhti ja työasennot
– rintaontelon ja vatsaontelon välisen paineen tasapaino (tai epätasapaino)
– lantionpohjan toiminta
– hengitykseen vaikuttavien hermojen, erityisesti n. phrenicuksen (pallean liikehermo) ja n. vaguksen (kiertäjähermon) toiminta.
Lisäksi hengitysterveyteen vaikuttavat tietenkin myös elämäntavat ja ulkoiset tekijät kuten:
– stressi
– tupakointi
– sisäilmaongelmat
– ulkoilman puhtaus
– ylipaino
Hengitys voi olla vaikeaa myös varsinaisen hengityssairauden johdosta:
– astma (keuhkoputkien värekarvat vaurioituvat ja liman eritys lisääntyy, mistä aiheutuu limakalvojen turvotusta ja hengenahdistusta)
– keuhkoahtaumatauti (keuhkoputkien limakalvot ja keuhkokudos ovat kroonisesti tulehtuneita ja se aiheuttaa jatkuvia hengitystieoireita sekä etenevää ilmateiden ahtautta)
– uniapnea (ylähengitysteitä ahtauttava sairaus, jonka isoin oire ovat unenaikaset hengityskatkokset)
– edellisten lisäksi on olemassa joukko toiminnallisia hengityshäiriöitä kuten hyperventilaatio ja toiminnallinen äänihuulisalpaus, jotka voivat ilmetä joko erillisinä tai osana esimerkiksi astman oirekuvaa.
Olipa kyseessä toiminnallinen hengittämiseen liittyvä haaste tai varsinainen hengityssairaus, on osteopaattisesta hoidosta usein paljon apua hengityksen laadun parantamisessa.
Miten osteopaatti tukee hyvää hengittämistä?
Osteopaatti hoitaa asiakasta ja hänen kehoaan aina yksilöllisesti ja perustaa hoitonsa sekä huolelliseen haastatteluun että tutkimisessa tehtäviin löydöksiin.
Hengityshaasteiden ollessa osa asiakkaan oirekuvaa osteopaatti kiinnittää usein paljon huomiota rintakehän, kylkiluiden ja rintalastan liikkuvuuteen ja toimintaan. Lisäksi osteopaatti ottaa aina huomioon pallean ja sen toiminnan. Pallea on tärkein hengityslihaksemme ja muutenkin yksi kehomme tärkeimmistä rakenteista: sen toiminta säätelee rintaontelon ja vatsaontelon paineenvaihteluita ja sen toiminta vaikuttaa oleellisesti koko kehon nestekiertoon. Osteopaatti pystyy hoitamaan palleaa ja sen toimintaan vaikuttavia rakenteita monin eri tavoin niin että pallean optimaalinen toiminta mahdollistuu. Lisäksi asiakas voi saada apua erilaisista hengitys- ja rentoutusharjoituksista.
Lisäksi osteopaatti on kiinnostunut lantionpohjan toiminnasta: lantionpohjanlihaksilla on tärkeä̈ funktio hengityksessä, sillä liian heikot lantionpohjanlihakset eivät tue palleaa tarpeeksi. Lantionpohjanlihakset tulee myös kyetä rentouttamaan, jotta pallea voi supistua täydellisesti.
Tilanteesta riippuen osteopaatti on kiinnostunut myös ylähengitysteistä: jos nenäontelon toiminta on jostain syystä estynyttä ja asiakas joutuu hengittämään enemmän suun kautta, altistaa tämä infektioille ja astmalle, koska suuontelossa ilma ei puhdistu yhtä tehokkaasti kuin nenän kautta hengitettäessä.
Lisäksi osteopaattisessa hoidossa huomioidaan aina autonomisen hermoston tila. Hengityksen autonomiseen hermotukseen vaikuttaa erityisesti n.vaguksen eli kiertäjähermon toiminta sekä hengitystä säätelevä sympaattinen hermotus rintarangan yläosasta. Myös aivorungon vapaan toiminnan tukeminen hengityksen ylimpänä säätelijänä otetaan huomioon. Oman kokemukseni mukaan yksi osteopaattisen hoidon suurimmista vahvuuksista on tämän autonomisen hermoston tasapainottaminen niin, että kehon omat itsesäätelymekanismit tehostuvat.
Lisäksi osteopaattisen hoidon tavoitteena on aina tukea asiakkaan omia voimavaroja sekä keho-mielen tasapainoa. Varsinaisen hoidon lisäksi tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hengittämiseen liittyvien psykofyysisten kuormitustekijöiden pohtimista yhdessä asiakkaan kanssa.
Linda Priha, osteopaatti