Jäätynyt olkapää on olkapään kiputila, jossa olkanivelen nivelkapseli paksuuntuu ja kiristyy. Tyypillisiä oireita ovat olkapään liikevajaus sekä särky levossa ja liikkeiden ääriasennossa. Etenkin olkapään sisäkierto ja loitonnukset aiheuttavat kipua, mikä vaikeuttaa useita arkipäivän toimintoja, koska käsi on hankala viedä selän taakse (esim. vaatteiden pukeminen, vessassa käynti). Jäätyneessä olkapäällä kipu on usein laaja-alaisempaa, kuin esim. kiertäjäkalvosimen vauriossa esiintyvä paikallinen vihlova kipu ja rajoittaa olkapään toimintaa merkittävästi. Jäätynyt olkapää on diabeetikoilla jopa viisi kertaa muita yleisempi tila ja suurin osa sairautta potevista on keski-ikäisiä.
Jäätynyt olkapää on pitkäaikainen prosessi ja saattaa kestää 1-2 vuotta. Prosessi jaetaan yleensä kolmeen vaiheeseen: Kipuvaiheeseen, jossa kivut hallitsevat ja liikerata pienenee (2-9 kk), jäykkyysvaiheeseen, jossa liikerajoitukset hallitsevat, mutta kivut vähenevät (4-11 kk) sekä paranemisvaiheeseen, jossa kaikki oireet vähenevät vähitellen.

Jäätyneen olkapään osteipaattinen hoito

Osteopaatin hoidossa otetaan huomioon vaihe, jossa jäätynyt olkapää on. Kipuja voidaan helpottaa, mutta varsinaista patologista prosessia ei voida estää. Osteopaatti tutkii aina olkapääkivun syyn ja hoitaa vaivaa löydöstensä mukaisesti. Joskus olkapään jäykkyyteen löytyykin syy kiertäjäkalvosimen lihasjännityksistä, jolloin hoidolla voidaan merkittävästi vaikuttaa liikelaajuuden lisäämiseen. Jäätyneen olkapään ollessa kyseessä kannattaa olkapäätä ympäröivät kudokset hoitaa toimimaan mahdollisimman optimaalisesti, jotta paranemisprosessi olisi mahdollisimman nopea. Rinta- ja kaularangan sekä kylkiluiden liikkuvuuteen panostaminen vähentää olkaniveleen kohdistuvaa rasitusta ja parantaa yleistä toimintakykyä.