Toiminnallisista vatsavaivoista puhutaan silloin, kun mitään elimellistä syytä vatsan oireilulle ei löydy. Yleisimpiä ongelmia ovat ylävatsavaivat (dyspepsia), ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) ja toiminnallinen ripuli sekä ummetus. Närästys voidaan myös usein laskea kuuluvaksi toiminnallisiin vatsavaivoihin. Tämän tyyppisiin vaivoihin liityy myös tavallista useammin muuta oireilua, kuten ahdistuneisuutta, masennusta, päänsärkyä ja selkäkipua. Lääkityksestä on harvoin hyötyä ja yhä enemmän apua osataankin jo etsiä muualta, kuten ruokavalion muutoksesta ja osteopatiasta.
Osteopatia toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa
Osteopatiassa ruoansulatukseen ja suoliston toimintaan liittyviä vaivoja hoidetaan pitkälti tuki-ja liikuntaelimistön kautta eli käsiteltäviä kudoksia ovat selkärangan nivelet, siihen kiinnittyvät lihakset, ligamentit ja kalvot. Näin saadaan vaikutus elimiin hermotuksen kautta. Osteopaatit käsittelevät myös vatsan aluetta, jolla pyritään varmistamaan elinten vapaa liikkuvuus suhteessa niitä ympäröiviin kudoksiin ja vatsan alueen nestekierron toimivuus.
Vatsaoireet käyvät usein ilmi osteopaatin vastaanotolla asiakkaan tullessa hakemaan apua pitkittyneeseen ylä- tai alaselkäkipuun. Monelle on yllätys, että vatsavaivat voivat pitää yllä selän oireita ns. viskerosomaattisen refleksin kautta. Hermosto lähettää viestejä sisäelimistä keskushermoston kautta tuki-ja liikuntalimistöön ja sama refleksikaari kulkee myös päinvastoin. Siten pitkittynyt selkäkipu voi olla alkujaan peräisin sopimattoman ruokavalion aiheuttamasta suolistoärsytyksestä. Tai toisinpäin, kaatumisen aiheuttama selkäkipu voi pitkittyessään aiheuttaa ummetusta. Hoitamalla sekä selkäkipua manuaalisella käsittelyllä että vaikuttamalla elinten toimintaan muun muassa ruokavaliolla, saadaan paras vaikutus tilanteen hallitsemiseksi.
Viskeraalinen osteopatia
Viskeraalinen osteopatia, eli vatsanalueen käsittely erottaa osteopatian monista muista manuaaliterapian aloista, joissa vatsaa ei juuri käsitellä suoraan. Sandra Rinne, Valon vastaava osteopaatti, kiinnostui viskeraalisesta osteopatiasta aikoinaan omien perusopintojensa jälkeen Saksassa ja Kanadassa. Nykyään Sandra opettaa viskeraalista hoitoa ostepatian tutkinto-ohjelmassa Metropolia AMK:ssa. Sandra painottaa osteopaattisen viskeraalisen hoidon olevan osa tuki-ja liikuntaelimistön hoitoa, osteopatialla ei hoideta elimiin liittyvää patologiaa. Jos haastattelussa ja tutkimisessa ilmenee jotain muuta kuin toiminnallista vaivaa, osteopaatti lähettää asiakkaan lääkärille jatkotutkimuksiin. Vatsan elinten pitäisi päästä liikkumaan vapaasti palleahengityksen ja kehon liikkeiden mukana. Liikkuvuus voi häiriintyä, jos elimiä ympäröivissä kalvoissa on jännityksiä tai arpikudoksen muodostamia kiinnikkeitä. Tällöin vaiva on toiminnallinen ja osteopaattisesti hoidettavissa. Erityisen tehokasta vatsan alueen hoito on juuri silloin, jos huomataan esim. suoliston leikkausten aiheuttaman arpikudoksen tai sektioarven kiinnikkeiden häiritsevän vatsan normaalia toimintaa. Tällöin avun voi saada osteopaattisesta käsittelystä hyvinkin nopeasti, yhdellä tai kahdella hoitokerralla.
Sandran mukaan moniin toiminnallisiin vatsavaivoihin liittyvät tyypilliset löydökset tuki- ja liikuntaelimistössä, jotka selittyvät enimmäkseen elinten hermotuksen tai anatomisen sijainnin kautta. Ummetukseen liittyy usein vasemman SI-nivelen ja alaselän jäykkyys. Närästyksen yhteydessä taas hoidon kohteena on usein rintaranka. Liian nopea kylläisyyden tunne liittyy usein kalvojännityksiin ylävatsan alueella. Refluksiin liittyvä jäykkyyden tunne rintarangassa voi helpottaa nopeasti, jos ruokatorven liikkuvuus saadaan hoidolla palautettua ja pallean jännityksiä helpotettua.
Hyviä hoitotuloksia toiminnallisiin vatsavaivoihin
Vatsavaivat voivat olla ensisijainen syy hakeutua osteopaatin käsiteltäväksi. Valon Laura Lee Kamppila ja Sinikka Tiainen ovat olleet osteopaatteina mukana Eläketurvakeskuksen työterveyshuollon järjestämässä Herkkä vatsa -ryhmässä. Ryhmä on koostunut 15 ihmisestä, jotka ovat saaneet ravitsemusneuvontaa FLT Annika Havasteelta sekä muutaman osteopaattisen hoitokerran. Kokemukset tästä ensimmäisestä ryhmämuotoisesta valmennuksesta ovat olleet rohkaisevia. Riippumatta oireiden laadusta tai syystä lähes kaikkien osallistujien vointi on parantunut, osalla oireet ovat jopa kokonaan loppuneet. Osteopatian ja ruokavaliohoidon yhdistäminen näyttääkin olevan erityisen tehokasta toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa.